Tottelevaisuuskoulutusohjaajat

ANNIKA
Annika

Olen Kallion Annika ja kotoa löytyy miehen ja kahden lapsen lisäksi kolme hovawart urosta: Veeti 12 vee, Veetin poika Väinö 4 vee sekä Veetin lapsenlapsi Pate 1 vee. Aikoinaan, vuonna 2001, astelimme nyttemmin jo edesmenneen hoffiuros Eeliksen kanssa Heiluhäntien pentukoulutuksiin ja siitä saakka Heiluhäntäläisenä olen ollut: rivijäsenenä sekä nykyisin kouluttajana ja hallituksen jäsenenä.

Omina lajeina on ollut tässä vuosien varrella toko, agility sekä pk-lajeista metsäjälki. Toki viimeiset vuodet ainaisen ajanpuutteen vuoksi päälajina on ollut metsäjälki. Aika ei vain riitä kaikkeen, vaikka mielelläni näitä kaikkia lajeja koirieni kanssa harrastaisinkin :/

Toivon kaikille mukavia hetkiä ja yhdessäoloa koirienne kanssa! Pienin tavoittein eteenpäin ja muistakaa, että tärkeintä ei ole ne suuret tavoitteet vaan jokainen hetki, jonka koiranne kanssa kuljette kohti päämäärää! Muistakaa nauttia ystävästänne!

Hymyillään kun tavataan 🙂 !

ELINA
Elina

Karvaisiin kotijoukkoihini kuuluu 2 walesinspringerspanielia: 9-vuotias Täplä (FI&LV MVA FI TVA BH Doniol Quite Perfect) ja 5-vuotias Fanny (TK1 TK2 TK3 BH Doniol Your Loyal Welsh).

Täplä on ensimmäinen koirani ja se hankittiin meille aikanaan lasten toivomuksesta. Täplän täytettyä noin 5 kk aloitin sen kanssa koirakansalaistaitojen opiskelun Heiluhäntien pentukurssilla – luppakorva kun oli osoittautunut varsin energiseksi ja toimeliaaksi nuoreksi neidiksi ja kotijoukoilla oli aika lailla peukalo keskellä kämmentä koira-asioissa. Koiraharrastuskärpänen purikin sitten oikein kunnolla ja meitä on vuosien varrella nähnyt niin toko-kentillä, agilityradalla, mejä-metsissä kuin näyttelykehissäkin. Täplästä tuli syksyllä 2012 rodun ensimmäinen tottelevaisuusvalio nykysäännöillä. Edelliset valiot rodussa ovat yli 30 vuoden takaa, jolloin tokon säännöt olivat hyvin erilaiset eikä erikoisvoittajaluokkaa vielä ollut.

Fannyn kanssa tokotreenaus aloitettiin jo pentuna, mutta walesin kanssa kisaaminen kysyy huumorintajua ja hermoja – koskaan ei tiedä millaisella tuulella olevan kaverin kanssa kehään mennään. Virtapiikki, laama ja pelle, kaikki on nähty. Fannylla on nyt tokon voittajaluokan ykköstulokset kasassa  ja parhaillaan treenataan erikoisvoittajaluokkaa varten. Fanny aloitti myös agilityn kisauransa syyskuussa 2012 ja nousi jo helmikuussa 2013 ylimpään eli 3-luokkaan.

Käyn koirieni kanssa aktiivisesti eri ”gurujen” koulutuksissa oppia hakemassa ja suoritin syksyllä 2012 itsekin tokon koulutusohjaajakurssin.

HELIesittely

Perheeseeni kuuluu kaksi ihanaa tytärtä, kaksi kissaa ja bordercollie/kelpie-mix Bedde. Bedden kanssa aloitimme 2014 Heiluhäntien pentukurssilla ja siitä innostuneena jatkoimme arkitottis-, toko- ja agilitykursseille.

Ikäväkseni jouduimme lopettamaan agilityn kun koiran luustokuvista selvisi, että lonkissa on synnynnäinen rakennevika. Tämän vuoksi suunnitelmat menivät uusiksi ja minun piti miettä mikä olisi koiran kannalta paras harrastus, minusta ja energisestä koirasta kun ei sohvaperunoita saa tekemälläkään.

Päätin keskittyä tokoon sekä rallytokoon ja rallyn puolella kisasimmekin

koulutustunnuksen RTK1, mistä olen oikein tyytyväinen. Harmittavasti virallinen kisaaminen loppui koiran lääkityksen vuoksi, mutta edelleen harrastamme ja treenaamme koiran ehdoilla meidän molempien iloksi sekä oppiakseni itse paremmaksi kouluttajaksi. 

Arkitottelevaisuusohjaajakurssin kävin 2015 ja koulutan tällä hetkellä alempia ryhmiä.

Koirani fyysiset rajoitteet huomioiden olen joutunut miettimään vaihtoehtoisia

koulutustapoja paljon ja aina keinot ovat löytyneet. Mottoni onkin, että ei ole vain yhtä tapaa opettaa koiralle asioita, mutta yhdessä miettien ja koiraa lukien löytyy se itselle ja koiralle sopiva tapa.

Harrastamisessa tärkeintä on, että koiralla ja omistajalla on kivaa – tällä reseptillä päästään parhaisiin tuloksiin.

Päivä kerrallaan, nauttien joka hetkestä :)!

 

JAANA
jaanaOlen Jaana, Heiluhännät ry:n puheenjohtaja ja koulutusvastaava vuodesta 2004. Tokon koulutusohjaajana olen toiminut vuodesta 1999 alkaen, mutta koulutusohjaajakurssin ehdin käydä suorittamassa vasta vuonna 2008.

Minulla on jo lapsuudenkodistani alkaen aina ollut koiria, rotukirjoon vuosien varrella on mahtunut mm. monirotuisia, labradoreja, saksanpaimenkoiria ja muutama pomeranian. Tällä hetkellä harrastuskavereinani on kolme keeshondnarttua. Niiden kanssa pääasiallinen harrastus on lenkkeily, tottelevaisuuskoulutusta treenailen omaksi ilokseni ja koiranäyttelyissä kiertelemme kotimaan lisäksi ympäri Eurooppaa. Koirani toimivat myös ystäväkoirina sekä ovat olleet mukana mielenterveysseuran tukikoiratoiminnassa.

Minua koulutusohjaajana motivoi se, että näen kursseillamme käyvien koirien & ohjaajien edistyvän ja pikkuhiljaa yhteistyön parantuessa myös saavuttavan tavoitteensa – mitkä ikinä ne kullakin ovat 🙂 Tavataan treeneissä!

 

KIRSI
042Kotona Keravalla ja kanssani treenikentillä hääräävät saksanpaimenkoiranarttu BH TK 1 Tric’n Merle’s Black Diamond ” Minni ” (s. 3/2005) ja hovawartnarttu BH TK 1 Soffahoffin Korallinkuiske ”Nekku” (s. 01/2008).

Harrastan koirieni kanssa TOKOa harrastusmielessä ja koirieni iloksi. Käymme myös näyttelyissä, tosi harvakseltaan.

Koirien myötä olen humpsahtanut tuonne koiramaailmaan hieman syvemmällekin – olen käynyt kasvattajakurssin, koulutusohjaajakurssin, koirankouluttajakurssin ja TOKO-koetoimitsijakurssin

Minni on ensimmäinen ”oikea” harrastuskoirani, aiemmin meillä oli kotona tärkeää kotikoiran virkaa toimittamassa cockerspanieli.

Koulutan tällä hetkellä ylempiä ryhmiä.

 

LAURA                                                                                                                   Laura

Olen Laura Siljander ja asun perheineni Mäntsälän Nummisissa. Heiluhännissä olen toiminut koulutusohjaajana syksystä 2015 alkaen.

Ensimmäisen lapinkoirani Hillamarjan sain vuonna 1989. Jo Hillan kanssa innostuin tottelevaisuuskoulutuksesta ja –kokeista. Myös seuraavien lapinkoirieni Vasmin, Leimun ja Hymyn kanssa kävin tokon alemmissa luokissa.

Kirjoitushetkellä Hymy (Shacal Tammenterho) on 12-vuotias ja nuorempi koiramme Silmu (Reppulin Niv-Aelin) vajaan kolmen vuoden ikäinen. Rotu on säilynyt samana ja olen sitä myös jonkin verran Liehkun kennelissäni kasvattanut.

Silmu on virallisesti poikani koira. Heidän yhteinen harrastuksensa on junior handler. Itse olen iloinnut Silmun kanssa Heiluhäntien kisaryhmästä. Tällä hetkellä suuntaamme avoimeen luokkaan. Vaikka kokeetkin siis kiinnostavat, vielä tärkeämmältä tuntuu kaikki arkinen yhteiselo koirien kanssa metsäretkineen ja lenkinvarsitreeneineen.

Koulutusohjaajana on mielenkiintoista tutustua erilaisiin koiriin ja ihmisiin sekä kerätä lisää tietoa koirien käyttäytymisestä ja koulutuksesta. Tunnen päässeeni mukavaan tiimiin. Koulutuskentällä tavataan!

TARJA                                                                                                               tarja

Olen Tarja Granberg ja asun Sipoon Paippisissa. Minulla on 2- ja 3- vuotiaat nahkacollietytöt joiden kanssa harrastan rallytokoa, tokoa ja agilitya sekä jonkin verran käymme näyttelyissä – lähinnä Suomessa, mutta pientä ensimakua on jo haettu Baltiastakin. Pikkuisen ollaan aloiteltu jo rally- ja tokopuolella kisaamistakin, mutta vaikka rotu on molemmilla koirilla sama, niin luonne on hyvinkin erilainen ja sen myötä tavoitteetkin kisaamiselle.

Monipuolisen harrastamisen lisäksi ihan parasta on kuitenkin pitkät metsälenkit  joko ’likkojen’ kanssa kolmistaan tai harrastuskavereiden kanssa isommalla laumalla. Koiraharrastuksessa on upeaa, kun tutustuu uusiin ihmisiin sekä heidän koiriinsa ja oppii sitä kautta aina uutta.

Koulutusohjaajana olen suhteellisen tuore ja arkitottelevaisuusohjaajakurssin olen suorittanut vuonna 2016, lisää kurssitusta on jo sovittuna ja tavoitteena on hyödyntää niitä oppeja niin kotikoiran koulutuksissa, kuin kisaamiseen tähtäävien kanssa. Koulutan alempia ryhmiä ja tärkeintä kaikessa tekemisessä on pitää hyvä vire ja iloisuus mukana riippumatta tavoitteista.

Meihin ihmisiin niin kuin koiriinkin pätee vanha sanonta; ’se minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa’ joten pidetään homma hauskana ja opitaan toisiltamme.

Nähdään kentällä!